Minä, kuten monet muutkin poikien äidit olimme saaneet syksyn mittaan monia yhteydenottoja levottomasti käyttäytyvistä lapsistamme. Halusin tarjota opettajalle ja lapsille kuvataideprojektin, jossa saisi käyttää voimaa ja liikettä ja jossa toisaalta hiljennyttäisiin yhdessä. Omat rajoitukset tuivat myös korona-ajasta, joten toiminnan piti olla sellaista mikä voitiin toteuttaa ulkona.
Vierailin koululla neljä kertaa marraskuun aikana. Keskustelimme ensimmäisellä kerralla merkkien käytön kulttuurihistoriasta (luolamaalaukset, egyptin hieroglyfit, tägit), ja lapset saivat miettiä minkälaisia merkkejä he arjessaan kohtasivat ja käyttivät. Kaikki saivat myös kertoa mikä heidän suosikkiemojinsa on. Ensimmäisen kerran lopuksi jokainen suunnitteli oman raudasta taivutettavan merkkinsä.
Seuraavat kerrat väännettiin rautaa ja lopulta päällystettiin valmiit merkit puuvillakankaalla. Ennen polttamista kankaaseen imeytettäisiin sytytysnestettä.
Joulukuussa kokoonnuimme polttamaan merkit. Jokainen sai vuorotellen sytyttää oman merkkinsä palamaan soihdulla.
Visual Art 